Miten tehdään mahdollisimman monelle sopiva snowpark? – Lue kokeneen suunnittelijan vinkit!
Lumilautailija ja snowpark-suunnittelun ammattilainen Peetu Ahokas muistaa hyvin oman snoukka-harrastuksen alkuaikojen parkit: Hissinousun aikana keskuksen parhaiden laskijoiden hypyt näyttivät kyllä makeilta, mutta aloittelijoille suorituspaikat olivat liian haastavia.
”Nyt parkkia suunnitellessani mietin ensimmäisenä, minne 7-vuotias haluaa mennä ja mitä 15-vuotiaille pitää tarjota. Molemmat saadaan tyytyväisiksi pienemmissäkin rinteissä”, Ahokas sanoo.
Tärkeimpien kohderyhmien haarukointi ei ole sattumaa.
”Jos hiihtokeskukset haluavat saada perheitä asiakkaiksi, niiden 5-15 -vuotiaiden lasten on viihdyttävä mäessä tai sitten koko perhe jää kotiin. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty snowpark on tähän ratkaisu niin pienille kuin suurimmillekin keskuksille”, Ahokas summaa.
”Perinteisestihän metsäreitit ovat houkutelleet mäkeen, mutta etenkin etelässä on vaikea ennustaa sataako lunta metsiin tarpeeksi.”
Vuodesta 2005 lumilautaillut Ahokas suuntasi lajin huipulle Sotkamon urheilulukiossa. Lasku-ura kääntyi harrastukseksi, mutta ammatti löytyi silti lajin parista.
”Kun saatiin hyppyri valmiiksi, aloin aina miettimään minne sellaisen seuraavaksi rakentaisi. Tekeminen vei mukanaan.”
Miten kaikenikäisille sopiva snowpark siis suunnitellaan?
Oikea sijainti
”Paikan pitää olla toimiva, ja se ei välttämättä ole sama, minne parkki on sijoitettu 1990-luvulla. Usein snowpark on tehty liian jyrkkään paikkaan. Mitä siitä seuraa? Reileille jarrutellaan ja pian niiden menot ovat jäässä. Tämä korostuu lasten pressibokseissa, jotka kannattaa sijoittaa mahdollisimman vähävauhtiseen paikkaan. Ja vielä pahempaa on, jos suorituspakkoihin mennään hallitsemattoman lujaa.”
Turvallisuus ensin
”Monipuolisuus vaatii riittävän leveän paikan: linjoja tulee olla ainakin kaksi, mielellään kolme: pienten, nuorten ja kokeneiden parkkilaskijoiden linjat. Näin laskijoiden on mukava siirtyä portaittain vaativammille suorituspaikoille taitojen kasvaessa. Nämä voivat olla aivan eri paikoissakin: junnuparkkiin ei tarvita kovia vauhteja, mutta sama profiili ei riitä isojen poikien linjan hyppyreihin.
Ennen kaikkea näin varmistetaan, etteivät pienet parkkilaskijat eksy isompien tielle. Mielestäni törmäykset ovat kaatumista suuremmat vaarat parkeissa. Miten pienet ohjataan pois isompien tieltä? Sijoitetaan pieni pressiboksi paikkaan, mistä ei pääse enää isompien tielle – kukaan 7-vuotias ei voi vastustaa sitä!”
Pieneen tilaan pressilinja
”Jos tilaa on vähän, pressilinjoilla ja reileillä saadaan monipuolisuutta pienimpiinkin keskuksiin. Ja mitä enemmän on tilaa, sitä enemmän saadaan linjoja ja monipuolisuutta. Niin pientä paikkaa ei ole, etteikö todella laajaa käyttäjäkuntaa palveleva pressilinja saataisi sinne sijoitettua – se voi olla vaikkapa pulkkamäen reuna liikuntakeskuksessa.”
Varmista hyvä ylläpito
”Parkin rakentaminen ei riitä, vaan sen pitää olla myös jatkuvasti hoidettu. Esimerkiksi reilien väliin pitäisi aina mahtua ajamaan lumikissalla, jotta jää saadaan jyrsittyä pehmeäksi. Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi tarjoan myös parkkien kunnossapitoa, joten osaan huomioida ajoissa myös kauden aikana tehtävät työt.”
Parkkia voi parantaa kesken kauden
”Maan muokkaaminen on mahdollista vai laskukauden ulkopuolella, mutta snowparkin kehittäminen onnistuu milloin vain, vaikkapa ennen sesonkiviikkoja. Reilejä ja pressibokseja voi sijoittaa snowparkiin myös talvella. Parkin kehittäminen entistä useamman laskijan saavutettavaksi ei välttämättä vaadi suurta työtä tai investointia – tärkeintä on, että mennään eteenpäin!”
Peetu Ahokas edustaa parkkisuunnittelussa RSParksin tuotteita. Tutustu meidän lumilautareileihin täällä!